Tietoa aikidosta

O-sensei, Aikidon perustaja

”Aikidossa ei ole voittajaa eikä häviäjää,
koska häviö synnyttää aina uuden taistelun.”
– lajin perustaja Morihei Ueshiba

Aikido pähkinäkuoressa

Aikidō (harmonisen voiman tie) perustuu vanhoihin japanilaisiin aseellisiin ja aseettomiin kamppailutaitoihin. Aikidossa eliminoidaan vastustajan hyökkäys pyörein ja luonnollisin liikkein vastustajan omaa liikevoimaa hyväksi käyttäen. Lukkojen, heittojen ja hallintaotteiden lisäksi harjoitellaan puumiekalla, -kepillä ja -veitsellä. Lajin rauhanomaisen luonteen takia aikidossa ei kilpailla, vaan muita harjoittelijoita tavataan aikidoleireillä, joilla saa syvempää opetusta ja teknistä kehitystä.

Aikidossa painotetaan mm. tekniikan rentoutta, ajoitusta ja etäisyyksien hallintaa uken (tekniikan vastaanottaja) ja nagen (tekniikan suorittaja) välillä. Lajin periaatteisiin kuuluu se, että tilanteesta pyritään selviytymään vahingoittamatta vastustajaa pysyvästi, ja tekniikan voima syntyy enemmän liikkeestä ja tekniikan puhtaudesta kuin lihasvoimalla vääntämällä. Tästä syystä eritasoiset ja -kokoiset harjoittelijat voivat harjoitella ja oppia yhdessä. Aikido mahdollistaa hyvin monenlaisen harjoittelun aina hitaasta ja huolellisesta teknisestä harjoittelusta hyvinkin vauhdikkaaseen ja fyysisesti raskaaseen harjoitteluun. Kukin voi harjoittella oman kunto- ja osaamistasonsa mukaan.

Aikidon tekniikoiden syntyyn on vaikuttanut suuresti japanilaiset miekkatekniikat. Aikidossa harjoitellaankin vartalotekniikoiden lisäksi bokkenilla (puumiekka), jō:lla (puusauva) ja tantolla (veitsi, yleensä puinen harjoitusveitsi). Peruskurssilla tutustutaan yleensä asetekniikoiden alkeisiin, mutta varsinainen aseharjoittelu alkaa vasta peruskurssin jälkeen yleisissä harjoituksissa.

International Aikido Federation:in (IAF) promovideo julkasitettu 2015

Miten harjoitukset näyttää Kuopiossa?

Aikuisten harjoitukset kulkevat Tenchikanissa hyvin normaaliin aikidon harjoittelutyyliin. Harjoitukset alkavat lämmittelyllä, jonka jälkeen siirrytään vartalotekniikkaan. Harjoitteet tehdään yleensä parin (aite) kanssa, jolloin kumpikin on vuorollaan hyökkääjän (uke) ja tekniikan suorittajan (nage) roolissa. Paria vaihdetaan usein jokaisen harjoitteen jälkeen ja kaikki harjoittelevat kaikkien kanssa: edistyneemmät harjoittelevat myös aloittelijoiden kanssa, eikä paria valita vyöarvon mukaan. Joskus harjoituksiin sisältyy myös lihaskunto-osuuksia, mutta nykyään enemmän lajinomaisia tasapaino- ja koordinaatioharjoitteita.

Perusharjoittelun lisäksi järjestetyy monilla paikkakunnilla viikonloppuleirejä, joilla opettaa liiton valmentajia tai ulkomaisia aikido-opettajia, jolloin opetukseen saadaan syvempiä näkökulmia ja uusia ajatuksia.

Aikidon historia Suomessa

Aikidon ensimmäiset yleisönäytökset järjestettiin Helsingissä ja Turussa 1970, jolloin Pohjoismaiden pääopettajana toiminut Ichimura Toshikazu esitteli aikidoa myös Suomessa. Silloin perustettiin kolme aikidoseuraa, jotka perustivat edelleen Suomen Aikidoliitto Finland Aikikai ry:n. Varsinainen kurssitoiminta alkoi 1971 Helsingissä ja Pietarsaaressa. Tällä hetkellä Suomessa on jo noin 70 aikidoseuraa ja harrastajia noin 3000, joista junioreita on noin kolmannes.

Suomen Aikidoliiton promovideo kuvattu 2017

Aikidon vyöarvojärjestelmä

Aikidon vyöarvot alkavat kyu-arvoista (ns. oppilasarvot), joista ensimmäinen on heti peruskurssin jälkeen suoritettava 6. kyu. Seuraavan vyöarvon, 5. kyu:n, voi suorittaa muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen, ja vastaavasti  tästä edetään laskevasti: 4., 3., 2. ja 1. kyu. 1. kyu-arvon jälkeen siirrytään  dan-arvoihin (opettaja-arvot), jotka alkavat 1. danista ja jatkuvat nousevasti aina kymmenenteen daniin saakka. Tällä hetkellä Suomen korkein vyöarvo on 7. dan.

Aikidossa on käytössä kolme eri vyön väriä: valkoinen, ruskea ja musta. 6.-4. kyu:n omistava ns. nuorempi harjoittelija käyttää harjoituspuvun kanssa valkoista vyötä. 3. kyun jälkeen harjoittelijaa kutsutaan vanhemmaksi harjoittelijaksi ja hän käyttää harjoituspuvun lisäksi hakamaa (japanilainen leveälahkeinen housuasu, värinä musta tai tummansininen) ja valkoista tai ruskeaa vyötä. 1. danin jälkeen harjoittelija alkaa käyttä hakaman lisäksi mustaa vyötä.

Eri vyöarvojen graduointivaatimukset löytyvät Suomen Aikidoliiton sivuilta.